Befriending through online gaming

Peer reviewe

At Home With Entertainment : Changing uses, places and meanings of digital entertainment in family leisure

This study describes how the families studied use and domesticate digital entertainment technologies and services at home as a part of their practices. Data were collected using fieldwork and analyzed using grounded theory. A total of eight families with children were visited, for one weekday afternoon each. During the visits, each family member was interviewed and their use of entertainment was observed and photographed. Family members also completed some assignments. Motivations for use and relevant technological development factors found were classified into key categories, and relationships between these were recognized to form theory on family digital entertainment use at home. The theory is presented as a flowchart and a narrative. The results are integrated with sociological theories and research on domestication and practices. The results of this theoretical integration are presented as a second flowchart model and a narrative. The findings are also compared with user acceptance models from other disciplines. The research question of this study is: 'How do families with children use digital entertainment at home?' The main results are that families with children use digital entertainment at home in a socially conditioned way and as a part of their everyday practices. Family members have to take others living in the same household into account when making choices. Recent developmental advances in entertainment technology (ease of use and personalization) enable new ways of using entertainment at home, encouraging the social and practical aspects of digital entertainment. Uses, places and meanings of entertainment at home are evolving. Digital entertainment technologies are becoming a part of a technology mediated lifestyle. New and traditional forms of entertainment are used side by side at home and in many creative ways. The studied families are spending quality time together in two ways: in 'Traditional quality time' everybody focuses on the same entertainment and in 'Personalized quality time' everybody is using their entertainment device of choice in a shared space while commenting on the content. Entertainment that fits into the practices of a family is called 'part of our life' and its use is actively encouraged. Forms of entertainment that do not fit the practices of a family are rejected.Tutkimuksen aiheena on lapsiperheiden digitaalisten viihdelaitteiden ja -palvelujen käyttö kotona osana arjen käytäntöjä. Tutkimuksessa kuvataan kuinka viihdelaitteet ja -palvelut löytävät paikkansa tutkittujen perheiden arjessa ja vaikuttavat yhdessäolon tapoihin ja odotuksiin. Työssä kerrotaan myös, millaiset laitteet ja palvelut pääsevät osaksi perheen arkea ja millaiset hylätään, sekä millaisia odotuksia ja käyttötarpeita perheillä on viihteen osalta juuri nyt. Työn empiirinen aineisto koostuu 8 lapsiperheen tarkkailusta ja haastattelusta heidän kotonaan (muistiinpanoja, valokuvia, videoita, pohjapiirroksia) sekä perheenjäsenten piirtämistä Lifeline-käyristä. Aineiston analyysi pohjautuu sovelletusti grounded theorylle, jonka avulla aineistosta on muodostettu teoria lapsiperheiden digitaalisen viihteen käytöstä kotona. Muodostettu teoria on integroitu valittuihin domestikaatio- ja käytäntöteorioihin. Työn tutkimuskysymys on: 'Kuinka lapsiperheet käyttävät digitaalista viihdettä kotona?' Keskeinen tulos on, että lapsiperheen arjen kiireet ja tarve ottaa muut samassa taloudessa asuvat huomioon vaikuttavat viihdevalintoihin niin vanhemmilla kuin lapsillakin: perheenjäsenet voivat vain harvoin käyttää viihdettä täysin omien toiveidensa mukaisesti. Digitaalisen viihdeteknologian kehitys (erityisesti laitteiden helppokäyttöisyys ja personoitavuus) vaikuttaa sekä sen käyttöön että käyttäjien arkeen kotona. Tutkitut käyttävät digitaalista viihdeteknologiaa monilla luovilla tavoilla kiireisen arkensa helpottamiseen. Tämän seurauksena perheiden tavat olla yhdessä muuttuvat, viihdelaitteet ja -palvelut saavat uusia merkityksiä, ja kodin esineet ja tilat järjestyvät uudelleen. Digitaalinen viihde on sulautumassa arjen osaksi. Sen sisältöjä yhdistetään arjen rutiineihin ja sosiaalisiin kohtaamisiin. Tämän seurauksena mm. kotityöt ovat tutkituilla viihteellistymässä, ja niiden merkitys puheessa muuttumassa velvollisuudesta elämäntapavalinnoiksi. Vanhat ja uudet viihteen muodot elävät perheissä joko rinnakkain tai korvaavat toisiaan. Virtuaaliset viihteen muodot mielletään usein tasa-arvoisiksi perinteisten vapaa-ajan viettoon liittyvien esineiden kanssa. Digitaaliset viihdeteknologiat ovat löytämässä tiensä hyväksytyksi osaksi perheen yhteistä laatuaikaa. Uusien laitteiden käyttöönottoon tyypillisesti kuuluvat rajoitukset käyttöaikojen, -paikkojen ja -tilanteiden suhteen ovat katoamassa tiettyjen viihdelaitteiden osalta. Perheet kertovat viettävänsä laatuaikaa yhdessä kahdella tavalla: 'perinteinen laatuaika' tarkoittaa perheiden mukaan sitä, että kaikki keskittyvät samaan viihdesisältöön, kun taas 'personoidussa laatuajassa' jokainen käyttää omaa viihdelaitettaan yhteisessä tilassa ja jakaa sisältöjä muiden kanssa. Mikäli teknologia sopii perheen rutiineihin, sen käyttö koetaan osaksi 'meidän elämää', eli elämän laatua lisääväksi itsensä toteuttamiseksi. Rutiineihin sopimattomat teknologiat hylätään parin kokeilun jälkeen, eikä niiden käytön opettelua koeta mielekkääksi

Innovaatiotoiminta ja taloudellinen menestyminen hevosalan ja bioenergia-alan pienyrityksissä

Innovaatiot ovat tärkeitä yritystoiminnalle, sillä ne parantavat yritysten kilpailukykyä ja taloudellista menestymistä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella maaseudulla yrityskeskittymissä sijaitsevien hevosalan ja bioenergia-alan pienyritysten innovaatiotoimintaa, kilpailukykyä ja taloudellista menestymistä. Tutkimusaineisto muodostui 124 uusmaalaisen ja itäuusmaalaisen hevosalan sekä 41 pohjoispohjalaisen bioenergia-alan yrittäjän posti- ja internet-kyselyaineistosta. Tutkimusmenetelminä käytettiin ei-parametrisiä testejä, faktorianalyysia ja ryhmittelyanalyysia. Tulosten mukaan eri osa-alueilla innovatiivisista yrityksistä useilla osa-alueilla innovatiiviset olivat menestyneet useimmiten keskinkertaisesti, kun taas joillakin osa-alueilla innovatiiviset olivat menestyneet useimmiten hyvin. Ei-innovatiiviset olivat menestyneet useimmiten heikosti. Useilla osa-alueilla innovatiiviset kokivat kilpailukykynsä pääosin paremmin ja ei-innovatiiviset huonommin kuin muut yrittäjät. Eri tavoin taloudellisesti menestyneistä yrityksistä sekä hyvin että keskinkertaisesti menestyneet olivat harjoittaneet innovaatiotoimintaa useimmiten joillakin osa-alueilla. Heikosti menestyneistä huomattava osa ei ollut harjoittanut innovaatiotoimintaa lainkaan. Hyvin menestyneet yrittäjät kokivat kilpailukykynsä pääosin paremmin ja heikosti menestyneet huonommin kuin muut. Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että innovaatiotoiminta joillakin osa-alueilla varmistaa parhaan taloudellisen tuloksen. Se heijastaa yrittäjän seuraavan aikaansa ja kehittävän toimintaansa kohtuullisessa määrin. Näissä yrityksissä lienee löydetty oma menestymiskonseptinsa. Innovaatiotoiminta useilla osa-alueilla voi olla merkki siitä, että yrityksessä ollaan käymässä läpi perusteellista muutosprosessia toiminnassa. Tämä saattaa heijastua yrityksen taloudelliseen tulokseen kielteisesti ainakin muutoshetkellä innovoinnin lisätessä kustannuksia. Innovaatiotoiminnan harjoittamattomuus näyttää heijastuvan yrityksen menestymiseen heikkona menestymisenä. Tutkimuksen perusteella ei voida sanoa yksiselitteisesti, että innovaatiotoiminnan harjoittamisella, kilpailukyvyllä ja taloudellisella menestymisellä olisi suora yhteys toisiinsa, sillä sitä ei mitattu ja niiden vaikutuksia on haastavaa arvioida täsmällisesti. Kuitenkin tulokset viittaavat siihen, että näillä tekijöillä on positiivinen yhteys toisiinsa

Reinforcing Family Values with Web Design - Case Yle “P2” Children’s Website

This paper describes the findings of a redesign project of a children’s website, where social considerations have been providing the guidelines for design. The case company, Yle, is the national public service broadcasting company of Finland. The website redesigned is a cross-platform programming extension of Yle’s Pikkukakkonen (“The Little Channel Two”, P2), a TV show with media content that targets primarily pre-school age children. Our study utilizes action design research (ADR) as the research method, touchscreen game applications as the facilitating technology and theories on social values as theoretical lenses to formulate design principles. These design principles are used for redesigning the P2 website to enhance its contribution to the public service of Yle. Following the principles of ADR, our study demonstrates how the results can be used both for the benefit of the case company and to a class of similar problems. This study contributes to the knowledge on theories on social values and web design of public services, when also social considerations need to be taken into account

Introduction : wellbeing, family life, and transnational Muslims in the West

Peer reviewe

Läsnäoloa, auttamista, pihanhoitoa ja asukastoimintaa - ikääntyvien asukkaiden kokemuksia naapuruston voimavarana toimimisesta

Ikääntyvien naapurisuhteita koskeva tutkimus on keskittynyt pääosin siihen, millaista tukea naapurustot tarjoavat ikääntyville asukkailleen. Tässä tutkimuksessa tarkastelemme ikääntyvien itsensä näkemyksiä ja kokemuksia oman naapurustonsa hyväksi toimimisesta. Kysymme, millä tavoin ikääntyneet vuokrataloasukkaat toimivat naapurustonsa voimavarana ja millaisia reunaehtoja ja haasteita naapuruston voimavarana toimimiseen liittyy. Tutkimusaineistona toimii kahden suurehkon kaupungin vuokrataloissa asuvien 65-73-vuotiaiden henkilöiden laadulliset haastattelut (N=28). Aineisto on analysoitu teemattista sisällönanalyysiä hyödyntäen. Tulosten mukaan ikääntyvien asukkaiden voimavarainen toiminta rakentuu erityisesti seuraavien toimintojen ympärille: 1) läsnäolo ja näkyminen naapurustossa, 2) naapureiden auttaminen ja tukeminen, 3) fyysisestä asuinympäristöstä huolehtiminen sekä 4) asukasaktiivitoiminta. Voimavaraisen toiminnan mahdollistumiseen vaikuttivat puolestaan monet kulttuuriset, yksilölliset sekä fyysiseen ja sosiaaliseen asuinympäristöön liittyvät tekijät. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää ikääntyvien asukkaiden voimavaraisen toiminnan ylläpitämisessä ja tukemisessa yhteiskunnan eri sektoreilla. Being present, helping others, taking care of the garden and participating in residential activities – older adults’ experiences on acting as a resource in their neighbourhood  Research on neighbour relations in later life has mostly focused on how neighbourhoods can provide support for their older residents. In this article, however, we examine the ways in which older adults act as a recourse in their own neighbourhood while also mapping the possible preconditions and challenges that may hinder the utilization of this resource. The data consists of qualitative interviews (N=28) carried out among 65-73-year-old residents living in rental apartments of two fairly large Finnish cities. The data were analysed using thematic content analysis. The results show that the older residents act as a resource in the following ways: 1) presence and being seen in the neighbourhood; 2) helping and supporting neighbours; 3) taking care of the physical environment; and 4) participating in the resident activities. The ability to act as a resource was impacted by several cultural and individual factors, as well as factors related to the physical and social environment. The results may be utilized throughout different sectors when aiming to support older residents' ability to act as a resource in their own communities

Läsnäoloa, auttamista, pihanhoitoa ja asukastoimintaa ‒ ikääntyvien asukkaiden kokemuksia naapuruston voimavarana toimimisesta

Ikääntyvien naapurisuhteita koskeva tutkimus on keskittynyt pääosin siihen, millaista tukea naapurustot tarjoavat ikääntyville asukkailleen. Tässä tutkimuksessa tarkastelemme ikääntyvien omia näkemyksiä ja kokemuksia siitä, miten he toimivat oman naapurustonsa hyväksi. Kysymme, millä tavoin ikääntyneet vuokrataloasukkaat toimivat naapurustonsa voimavarana ja millaisia reunaehtoja ja haasteita naapuruston voimavarana toimimiseen liittyy. Tutkimusaineisto koostuu kahdesta suurehkon kaupungin vuokrataloissa asuvien 65‒73-vuotiaiden henkilöiden laadullisista haastatteluista (N=28). Aineisto on analysoitu käyttäen teemattista sisällönanalyysiä. Tulosten mukaan ikääntyvien asukkaiden voimavarainen toiminta rakentuu seuraavien toimintojen ympärille: 1) läsnäolo ja näkyminen naapurustossa, 2) naapureiden auttaminen ja tukeminen, 3) fyysisestä asuinympäristöstä huolehtiminen sekä 4) asukasaktiivitoiminta. Voimavaraisen toiminnan mahdollistumiseen vaikuttivat monet kulttuuriset, yksilölliset sekä fyysiseen ja sosiaaliseen asuinympäristöön liittyvät tekijät. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää ikääntyvien asukkaiden voimavaraisen toiminnan ylläpitämisessä ja tukemisessa yhteiskunnan eri sektoreilla. </p

Paloturvallisuus lypsykarjatiloilla

Paloturvallisuus on tärkeä osa lypsykarjatilojen turvallisuutta. Liian usein kuulee tulipaloista maatiloilla, joissa tuhoutuneiden rakennusten lisäksi on menetetty ainakin osa eläimistä. Miettimällä tilakohtaisia pelastumissuunnitelmia ja puuttumalla epäkohtiin ajoissa, voidaan parantaa paloturvallisuutta, ehkäistä tulipaloja ja välttää myös taloudellisia vahinkoja. Paloturvallisuusriskejä eläinrakennuksissa voivat aiheuttaa esimerkiksi vialliset sähköjohdot ja –laitteet, lämpökeskus rakennuksen sisällä sekä yleinen epäjärjestys. Uusia kotieläinrakennuksia suunniteltaessa on mietittävä miten rakennus palo-osastoidaan ja mitä valitaan kantaviksi materiaaleiksi. Näiden perusteella rakennukset luokitellaan kolmeen eri palotekniseen luokkaan, P1-P3. Maatilarakennukset luokitellaan yleensä alhaisimpaan P3-luokkaan. Pelastussuunnitelma on pakollinen vain suurilla, vähintään 30 lypsylehmän tiloilla sekä niillä tiloilla, joiden kotieläinrakennusten rakentamista on tuettu valtion varoista. Pelastussuunnitelman voi teettää esimerkiksi turvallisuussuunnittelijalla, mutta sen voi laatia myös itse. Pelastussuunnitelma on hyväksytettävä pelastusviranomaisilla. Kirjallisen pelastussuunnitelman lisäksi kotieläintiloilla kannattaa järjestää eläinten pelastusharjoitus. Harjoitus voidaan pitää vain oman väen voimin tai yhteistyössä paikallisen pelastuslaitoksen kanssa, jolloin pelastushenkilöstö pääsee samalla tutustumaan kohteen eläintiloihin. Tositilanteessa harjoituksesta on hyötyä eläinten käsittelyn kannalta, koska harjoiteltaessa naudat oppivat nopeasti kulku-reitin ulos navetasta. Naudan luontainen käyttäytyminen lauma- ja saaliseläimenä tulee ottaa huomioon kaikessa käsittelyssä. Näin eläimen liikuttelu helpottuu ja vaaratilanteita osataan välttää. Onnettomuudessa naudat saavat usein monenlaisia vammoja. Eläimet kannattaa tutkia yhdessä eläinlääkärin kanssa, ennen kuin tehdään hoito- tai lopetuspäätös. Opinnäytetyötä varten tehtiin kysely lypsykarjatiloille. Kyselyllä haluttiin selvittää ovatko tilat varautuneet onnettomuuksiin, onko onnettomuuksia ollut ja miten niistä on selvitty sekä ovatko tilat varautuneet eläinten pelastamiseen ja jatkohoitoon. Vastauksista kävi ilmi, että pelastussuunnitelma on vain muutamalla tilalla. Melkein kaikki tilat ovat kuitenkin jotenkin varautuneet eläinten pelastamiseen ja miettineet jatkosijoituspaikkoja. Myös palolaitoksilta kysyttiin varautumisesta eläintilojen onnettomuuksiin. Palolaitoksilla on koulutusta yksiköstä riippuen vuosittain, mutta koulutuksen määrä koettiin liian vähäiseksi. Yleisesti palomiehet toivovat palolaitosten ja kotieläintilojen välistä yhteistyötä, jolloin koulutusta voitaisiin antaa vastavuoroisuusperiaatteella molemmille. Palomiehet pääsisivät harjoittelemaan suurten eläinten käsittelyä ja tilan väkeä voitaisiin puolestaan opastaa tulipalon alkusammutuksessa.Fire safety on milk cattle farms Fire safety is an important part of dairy farm safety. Unfortunately dairy farm fires are still quite common and many farmers have lost their buildings and cattle. By carefully considering fire safety in advance and applying improvements to existing safety measures, fires can be easily prevented. Defective electric wiring and heating appliances are typical fire safety risks on a dairy farm. One must carefully consider fire compartment placement and which building materials are used when designing a farm. In Finland, buildings are classified in three fire technical classes, P1-P3. Farm buildings generally belong to the P3 class. A rescue plan is only compulsory on bigger farms which house at least 30 dairy cows. The res-cue plan may be designed by a professional planner, or the farmer may design it himself and have it approved by the authorities. In addition to this, fire drills may be organized on the farm in cooperation with the rescue authorities and fire department. This way the authorities are able to familiarize themselves with the evacuation routes on a farm. The cattle will also benefit from these drills, as they will quickly memorize the escape route after a few rehearsals. Bovine is a herd animal and a prey animal. It must be always remembered when bovines are handled. Thus dangerous situations can be avoided. Bovines are injury prone, and they must be examined carefully with the help of a trained veterinarian in order to determine the right course of treatment, or to have the animal put down. For this final thesis a survey was held at dairy farms. The questions studied were, for example, if the farms were prepared for accidents, if they had had accidents and if the farms were prepared for the saving and extension care of bovines? The results showed that only a few farms had made a rescue plan. Almost every farms had been prepared for animal rescue and they had thought of the extension care. A majority of them had also considered emergency animal shelter. Fire departments were also asked about their readiness to act in accidents. The survey showed that the departments conducted annual training in handling such situations, but not often enough. In general, the departments desire to create cooperation between them and the farms so that both can learn from each other and improve their readiness. Firemen can learn how to handle cattle, and farm owners will have the necessary knowledge and skills to deal with initial fire extinguishing

Together individually

Peer reviewe

Hevostalous maatiloilla - elinkeino vaiko elämisen tapa?

vo